Timin tarina: “Eihän tässä mistään pikadieetistä ole kyse, vaan itsensä haastamisesta.”

17.1.15. Makaan sohvan pohjalla lauantai-iltana. Selailen Facebookkia tylsistyneenä etsien jotain kiinnostavaa. Törmään Lean In Five Weeks -mainokseen. ’’Pudota 5kg viidessä viikossa!’’.

No niin ja taas sitä mennään.. Taas yksi mainos muiden seassa, taas luvataan onnellista loppua kaiken maailman pikadieeteillä. Klikkaan sivun auki ja etsin juuri näitä lupauksia, mutta en meinaa löytää mitään ’’Näin pääset kesäkuntoon’’ -tyylistä lausetta. Selailen sivua lisää, eihän tässä mistään pikadieetistä ole kyse, vaan itsensä haastamisesta. Elämäntapamuutoksesta kuulemma kyse, mikä se sellainen on?

Vanhana mainosten uhrina olen ottanut opikseni; tällä kertaa tutkin asiaa tarkemmin ennen kuin allekirjoitan mitään. Onnekseni tiedon haku ei ollut vaikeaa. Ensimmäisellä silmäyksellä sain kaikki vaadittavat tiedot, haasteen perustajan ja hänen taustatiedot. Mielenkiintoni heräsi, kuka on Tomi Kokko?

Turvauduin hyvän ystäväni Mr.Googlen apuun ja löysin lisää mielenkiintoista kamaa. Kaverihan saattaa jopa tietää jostain jotain. Pistetäänpä nimeä alle ja kokeillaan miltä seuraavat viisi viikkoa maistuu, eihän tässä mitään menetettävää ole.

Nimeni on Kushtrim Zhitia, kavereiden kesken tunnetaan monella eri nimellä, mutta Timi taitaa olla se helpoin, joten Timi tässä terve ☺ Olen 25- vuotias, nuori jannu Helsingistä. Aloitin oman LIFW-taipaleeni 19.1.2015. Tulen kertomaan teille kuinka tämä on vaikuttanut elämääni. Älä ajattele tätä mainospuheena, vaan enemmänkin artikkelina, kuinka minä paransin omaa elämänlaatuani. Kaikkien onnistumisten seassa on myös paljon kompurointia ja loukkaantumisia, tulen myös kertomaan näistä lisää.

Kävin armeijan vuosina 11/12. Laihduin paljon ja olin tyytyväinen elämääni. Armeijan jälkeen luulin olevani elämäni kunnossa, kunnes 2013 toukokuussa sain karua tekstiä työterveyslääkärin käynnin yhteydessä. 10 vuotta jatkunut tupakanpolttoni alkoi vaikuttaa fyysiseen kuntooni. Hengästyin helposti ja liman eritys kurkussani ei auttanut asiaa ollenkaan. Otin itseäni niskasta kiinni ja lopetin tupakanpolton kertaheitolla. Ensimmäinen askel kohti hyvinvoivaa tulevaisuutta oli tehty.

Vuodet 2013 – 2014 menivät nopeasti; uudet työkuviot, yhteen muutto tyttöystäväni kanssa ja jatkuvasti jotain, joka teki arjestani entistä kiireellisemmän. Kaiken tämän keskellä muistin myös pitää kuntoani jotenkin yllä, tai ainakin yritin. Innostumiseni salilla käymiseen laski joka kerta yhtä nopeasti, kuin alkoikin. Treenasin kovaa ja halusin kaikki nyt ja heti. Kaikki tämä sitten kostautui myöhemmin.

Heräsin öisin lihaskramppeihin. Pari kertaa taisin yltää ihan sairaslomalle asti. Söin runsaasti maitotuotteita, olivathan ne parhaimpia proteiininlähteitä ja hei, onhan ne hemmetin halpojakin. Vatsaongelmiini tottakai join maitoa, vaikka tiesin sen rauhoittavan vaan hetkeksi.

Nyt jälkeenpäin ajateltuna en oikeastaan tiennyt mistään mitään, olin vain yksi muiden eksyneiden seassa. Olin se tyyppi, joka hakeutuu kaikkiin jäsenyyksiin mukaan vain, jotta voin sanoa kuuluvani johonkin.  En uskaltanut poistua omalta mukavuusalueeltani, kunnes törmäsin LIFW-haasteeseen. Se onkin täysin oma tarinansa ☺

Aloitin haasteessa 19.1.2015, lähtökohtani olivat kirjaimellisesti muhkeat. Painoa oli kertynyt 107,5kg ja olin turvonnut joka suunnasta.  Tiedättekö sen tunteen, kun joudutte vetämään vatsaa jatkuvasti sisään muiden läsnä ollessa? Tai sen ärsyttävän tavan, kun korjaatte vaatetustanne jatkuvasti muiden edessä?

Sitä oli tämän herran arki. Onnekseni tähän oli tulossa muutos, elämäntapamuutos.

Ensimmäisellä viikolla olin, kuin pieni lapsi karkkikaupassa, kaikki oli niin jännää ja uutta. Katsoin huolellisesti Tomin videoita. Oli kyseessä sitten treeni- tai guidelinevideo (ruokavalio-opas), niin kirjoitin kaikki ylös, jotta voin tarkastella muistiinpanojani tulevaisuudessa.

Tein ohjeistetut liikkeet kuntotestiä varten. En muista koskaan kokeneeni jotain niin rankkaa ja nautinnollista samaan aikaan. Tiesin, etten ole yksin! Olihan meitä toista sataa samassa haasteessa. Muiden tuki, ymmärrys ja saman asian samanaikainen kokeminen. Se oli se, mikä sai minut jatkamaan. Tämän olisi luullut jo riittävän, mutta kaiken lisäksi piti vielä olla tilivelvollinen muille? Minulle siis täydellinen pakkaus ☺

Seuraavat viikot menivät nopeasti, huomasin jo toisella viikolla kapeakasvoisemman peilikuvani. Arki tuotti vielä vähän aikataulullisia haasteita, tein töitä ja kävin työharjoittelussa samanaikaisesti. En antanut tämän haitata, puskin täysillä eteenpäin.

Viimeisellä viikolla löysättiin tahtia ja keskityttiin opittuihin asioihin ja lopputesteihin. En ole koskaan ollut kova herkistelemään, mutta siinä vaiheessa kun seisoin vaa’alla ja ihmettelin uutta lukemaa -8,5kg, niin meinasin pari ilon kyyneltä pudottaa. En koko haasteen aikana punninnut ruokiani enkä miettinyt määriä, söin laadukkaasti ja treenasin viisaasti. En voisi kuvitella parempaa hyvinvointiyhteisöä ☺

Haasteen jälkeen jatkoin hetken omillani. Olin mielestäni oppinut jo tarpeeksi ja lähdin soveltamaan opittuja asioita omaan arkeeni. En tehnyt tässä vielä mitään väärin, mutta noin 2-3 viikkoa hiljaiselon jälkeen kävin ensimmäisen kerran Saturday Session -yhteistreeneissä. Eli ulkoilmatreenit porukassa, olin taas se pieni lapsi karkkikaupassa ☺.

Kurvasin Fiatilla paikalle jo 30min ennen treenejä. Olin niin intoa täynnä, että jouduin vetämään syvään henkeä ennen kuin tapasin muut LIFW-konkarit. Paikan päällä törmäsin ensimmäisenä Juha Heiskaseen. Nimi oli tuttu, mutta vasta nyt näin ihmisen ensimmäistä kertaa. Juha Heiskasen kuvat olivat juuri ne, jotka saivat minut klikkaamaan tuota mainosta 17.1.2015 Facebookissa. Juttelin herran kanssa ja tiesin olevani oikeassa paikassa.

Aloitimme treenit 08:00 Kuusijärven ulkoilualueella. Lähdin kunnianhimoisesti muiden konkareiden mukaan ja annoin normaaliin tapaan vähän enemmän kuin kaikkeni, toisin sanoen ehkäpä vähän liikaakin. Jos joku on koskaan miettinyt onko mahdollista nähdä tähtiä kun alkaa heikottaa ja polvet meinaa pettää alta. Kyllä on, erilaiset tähtikuviot tulevat siinä vaiheessa erittäin tutuksi. Olin lähellä treenien lopettamista, mutta vedin kuitenkin loppuun asti. Treenien jälkeen romahdin autoni etupenkille ja mietin miten tämä olotila on oikein mahdollista, kaikki mennyt niin hyvin tähän asti. Mitä teen väärin, vaikka mielestäni teen kaiken oikein?  

Seuraavan kuukauden ajan kävin joka lauantai kyseisissä treeneissä, nautin joka hetkestä. Painoa putosi jatkuvasti ja senttejä jäi runsaasti matkan varrelle. Silti nuo tähdet ilmestyivät eteeni joka ikinen kerta rankkojen treenien jälkeen, eihän se nyt voinut olla normaalia.

Otin yhteyttä Tomi Kokkoon, päädyimme hänen kanssaan samaan tulokseen. Tulen jatkamaan LIFW-jatkoryhmässä. Sain liittymispyynnön ja pistin omia kuulumisia muille tiimiläisille. En voi sanoin kuvailla sitä ilon määrää, jonka sain kuullessani muista. Olihan nyt kyse ihmisistä, jotka tekevät täysin samaa asiaa kuin minäkin. Treenaa viisaasti, järjestelmällisesti ja syö laadukkaasti. Muiden kanssa jutellessa tajusin sen. Olin huomaamattani laskenut annoksieni määriä ja treenieni määrä oli noussut. Painoni jatkoi silti laskuaan, joten en kiinnittänyt asiaan huomiota.

Tähän mennessä LIFW taipaletta on jo melkein 6kk alla. Seuraavaksi edessä on Sami Hedbergin järjestämä Pullukka Run. Olihan tähän jo valmistauduttu kuukauden verran erilaisilla sprint -harjoutuksilla. Puolimaraton ei ollut kilometrimäärältään uusi tuttavuus, vaan enemmänkin pelkäsin, kuinka itse tulen suhtautumaan siihen.

Ennen juoksua tiesin jo, mitä aion sanoa muille, kun minulta kysytään tavoiteaikaani. ’’Kunhan pääsen maalin, tänne tultiin pitämään hauskaa’’. Todellisuudessa annoin kaikkeni ja vähän enemmän. Juoksin ensimmäiset 16km niin kovaa, ettei jalkani enää pysyneet mieleni mukana viimeisen 5km aikana, joten kävelin loput. Olin pettynyt itseeni. Asetin itselleni riman niin korkealle, etten edes tajunnut kuinka mahdotonta tuo oma tavoiteaika oli saavuttaa (1h 45min).

Juoksun jälkeen join pienen määrän vettä ja romahdin nurmikolle. Heräsin 10min myöhemmin. Häpesin itseäni, kuinka voin antaa itseni romahtaa näin? En antanut omien ajatusteni häiritä tätä loistavaa päivää ja ympärillä oleva tukiverkosto antoi voimaa jatkaa. Jokainen tuli hymyillen maaliin ja se tsempin määrä ja positiivinen asenne mikä sillä hetkellä vallitsi oli korvaamatonta.

Kuukausi puolimaratonin jälkeen, paino jatkoi putoamistaan. Olin tyytyväinen omaan peilikuvaani ja sain suurta iloa kun pystyin auttamaan muita omien kokemuksieni kautta, silti jotain puuttui. Liikuin tarpeeksi, söin kohtuullisen hyvin ja mielestäni olin jo aika hyvässä kunnossa verrattuna lähtötilanteeseen. Olin kuitenkin laiminlyönyt kroppaani, en käynyt ’’keskustelua’’  itseni kanssa. Kuulostaa naurettavalta, mutta välillä on vaan hyvä istua alas ja miettiä missä tilanteessa tällä hetkellä on ja mitä haluaa tulevaisuudelta. Ranskalaiset viivat ovat yllättävän käteviä tähän tilanteeseen ☺

Otin yhteyttä ihmiseen, jonka kautta tiesin saavani oikeita vastauksia. LIFW-valmentaja Kristian Kiril Popov. Puhuessani hänen kanssaan kuulin uusia sanoja ensimmäistä kertaa, esimerkiksi ylikunto, lepo, rento treeniviikko.. Olin viimeisen reilun 6kk aikana mennyt niin kovaa, etten muistanut palkita kroppaani tästä kaikesta. Puskin jatkuvasti eteenpäin enkä pysähtynyt. Jos vahingossakaan satuin laittamaan jotain ’’kiellettyä’’ suuhuni niin rankaisin tästä itseäni.

Tottakai osasin välillä ottaa vähän rennommin, mutta silti menin sillä mentaliteetilla, että jos tänään otan rennosti, huomenna tuplasti kovemmin.

Kaiken tämän jälkeen olen huomannut yhden tärkeän asian; minäkin olen ihminen, teen virheitä. Itsensä rankaiseminen on väärä tapa oppia. Jos käydään pohjalla, niin mietitään miksi näin kävi ja jatketaan vahvempana eteenpäin! Kaiken tämän tajuttuani, pidin kahden viikon totaalilevon kaikesta. Käytin tämän ajan viisaasti. Kysyin itseltäni kysymyksiä ja hain niihin vastauksia viisaammilta. Miksi, milloin, miten, kenen avulla jne.

Kahden viikon jälkeen olin taas astetta viisaampi. Tiesin tarkalleen miten syödä paremmin treenien ympärillä. Olin jopa kerinnyt miettiä juoksuaskeleeni uusiksi, se kannatti. Tärkeintä mitä opin tämän kahden viikon aikana, oli rehellisyys, tilivelvollisuus. Kerroin muille kokemuksistani ja yllätyin minkälainen tuki minua odotti. Niin kotona, kuin treenikuvioissakin. Vaikka olin jo kokenut paljon ennen tätä, niin tästä se oikea elämäntapamuutos vasta alkoi.

Mitäs kaikkea tässä viimeisen 3kk aikana on sitten tapahtunut? Ensimmäisen kuukauden aikana painoni nousi, tarkkailin ruokailuani laadullisesti enemmän ja se kannatti. Haasteen alussa minulla oli kaukaisena tavoitteena saada tuo maaginen 90kg raja rikki. No sehän meni ☺

Onhan tuo toki aivan älyttömän hienoa ja kyllä se tuntuu hyvältä, kun askel kevenee. Haluan kuitenkin tuoda paljon tärkeämmän asian esille; minulla on hyvä olla. Olen tyytyväinen itseeni ja siihen, mitä tällä hetkellä edustan. Seuraan oikeiden ihmisten jalanjälkiä ja toivottavasti toimin jollekin muulle esimerkkinä. Liikun johdonmukaisesti ja täysin oman hyvinvoinnin sanelemana. I’m feeling great!

Loppuun tahtoisin vielä tiivistää pari asiaa. Olen saanut mahdollisuuden olla osa LIFW -organisaatiota. Olen tällä hetkellä LIFW Level 1 -valmentajana.

Tämä on asia, johon olen pyrkinyt ja tehnyt paljon töitä tämän eteen. Pääsen jakamaan juuri näitä kokemuksia ja toivottavasti oppimaan paljon uutta! En malttaisi odottaa ☺

Käy keskustelu itsesi kanssa, miksi, milloin, miten, kenen avulla jne. Se kannattaa 😉

-Kushtrim Zhitia (Timi)

 

Jos myös sinä haluat saavuttaa tämänkaltaisen elämäntapamuutoksen, voida hyvin ja olla energisempi, niin klikkaa itsesi mukaan Lean In Five Weeks -haasteeseen! Otamme tällä hetkellä vastaan ennakkoilmoittautumisia 16.1.2017 alkavaan haasteeseen. Sinulla on sunnuntaihin 27.11. asti aikaa ilmoittautua 🙂

 

lifw_haaste_2017_joulu_new

One Comment

  1. Onko teillä kokemusta MS potilaista? Olen liikuntarajoitteinen ja keppiä käytän ulkona. Sisällä pärjään ilman keppiä. Paljonko maksaa kurssi Helsingissä? Saako eläkealennusta?
    Yt Inkeri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *